-Mitä ovat alan keskeisimmät ongelmat tällä hetkellä?

-Monimutkaisin kysymys tällä hetkellä on niinkutsutut “integroidut työläiset”1 sekä meijerialalla että kanan- ja sianlihan tuotannossa. Kyseessä on vakava ongelma koska monikansalliset yritykset jatkavat kasvamistaan ja laajentava tuotantoa näiden ihmisten tekemän halvan työn ja uhrauksien kustannuksella. He ovat pientuottajia, joilla ei ole virallista työaikaa saati lomia. Heidän täytyy tehdä töitä jatkuvasti ja hoitaa siipikarjaansa. Lopulta he toimittavat kanansa SADIA:lle tai mille tahansa muulle yritykselle mitättömään ja surkeaan hintaan.

 

Meillä on Brasiliassa tuhansia pientuottajia jotka ovat lain sallimia ns. valkoisia orjia, jotka tämä nykyinen integraatiomalli mahdollistaa.

 

-Minkä takia he jatkavat tällaista toimintaa jos he eivät saa riittävästi tuloja?

-Pientuottajat sanovat että se on ainoa työ jota he osaavat tehdä, ja että heillä ei ole muuta mahdollisuutta.  He ovat osa pitkää perinnettä, jossa jo heidän vanhemmat ovat olleet lihantuottajia ja sitä kautta he ovat oppineet työnsä. Mutta ajat olivat silloin toiset ja tuotanto-olosuhteet olivat erilaiset. Esimeriksi Santa Catarinassa oli yli 150 siipikarjatuottajaa ja nykyään jäljellä on enää Friboi ja muutama muu.

Nyt nämä suuret yritykset esittävät pientuottajille sopimuksia epäoikeudenmukaisin ehdoin, ja jos he eivät allekirjoita niitä heille ei jää käytännössä ketään kelle myydä tuotantonsa. Jos he hyväksyvät sopimuksen eräänä päivänä tilalle saapuu kuorma-auto, joka tuo kananpoikaset, rehun sekä muut tuotantopanokset. Sen jälkeen vastuu siirtyy pientuottajalla. Sopimuksen mukana tulee koko tuotannon paketti eli kuinka ruokkia, hoitaa kanoja, tarkkailla lämpötilaa, jne. Seuraavaksi saapuu kuorma-auto hakemaan täysikasvuiset kanat ja vievät heidät tehtaalle. Mutta vaikka tuotanto olisi laadukasta ja tehokasta,  tuottajille ei jää lopulta käteen juuri mitään.

Meillä on Brasiliassa tuhansia pientuottajia jotka ovat nk. laillisia valkoisia orjia, jotka tämä nykyinen integraatiomalli mahdollistaa.

-Miten tähän tilanteeseen voidaan vaikuttaa?

-Meillä ei ole vielä vastausta. Olemme keskustelleet paljon osavaltioiden hallitusten ja liittovaltion elinten kanssa mahdollisista ehdotuksista ja poliittisista toimista pientuottajien suhteen mutta toistaiseksi emme ole saavuttanut mitään konkreettista.

 

Hallitus on suunnitellut mahdollisia joustoja työsuhteisiin, mutta todelliset ehdotukset ongelman ratkaisemiseksi puuttuvat. 

 

Meidän pitäisi kutsua koolle kaikki siipikarja-alan pientuottajat ja viedä heidät monikansallisten yhtiöiden päämajoihin. Se olisi yksi tapa osoittaa maailmalle mitä on tapahtumassa näiden ihmisten kohdalla. Mutta monet heistä pelkäävät moisen toteuttamista ja yhteistyösuhteiden rikkomista.

 

-Tällaista tapahtuu myös muun lihan tuottajien kohdalla?

-Lähes samaa tapahtuu myös “integroitujen”  sianlihatuottajien suhteen. Meijerialalla tilanne on erilainen. Heidän olosuhteensa ovat paremmat kuin viisi-kuusi vuotta sitten koska hallitus jakaa paljon maitoa jauheen muodossa sosiaalipolitiittisten ohjelmiensa kautta, mikä mahdollistaa sekä paremmat olosuhteet että paremman tuoton pientuottajalle.

 

Mutta edelleen on olemassa sian- ja kananlihan tuottajia, joissa koko perhe työskentelee tuotannossa ja vain suurten ponnistelujen kautta he saavuttavat jonkinlaiset tulot. Mutta suhteutettuna infrastruktuuriin jonka he mahdollistavat ja koko perheen ponnisteluihin heidän tulonsa eivät ole edes lähellä riittävää.

 

Kuten mainitsin tämän rakenteen muuttaminen on erittäin vaikeaa. Tällä hetkellä etelä-Brasiliassa Rio Grande do Sul, Santa Catarina, Paraná ja Mato Grosso do Sul osavaltioissa ollaan muodostamassa työryhmää, jonka pyrkimyksenä on saada aikaiseksi koordinaatiokomissio sian- ja siipikarjan tuottajille.

 

-Mikä on tilanne orjatyövoiman vastaisessa taistelussa?

-Se on häpeällinen ongelma Brasilialle ja ilmenee erityisesti karjantuotannossa. Ilmiö on yleinen ennenkaikkea maan pohjoisosissa, erityisesti Pará osavaltion alueella.

CONTAG tekee paljon työtä orjatyön vastustamiseksi, mutta vaikeutena on näiden työntekijöiden identifioiminen, sekä heidän saavuttaminen. Pystyäkseen lopettamaan orjatyön työministeriö tarvitsisi paljon enemmän työntekijöitä alan valvomiseksi sekä saadakseen selville missä tällaista vastenmielistä toimintaa harjoitetaan.