FinnWatch on kansalaisjärjestö, joka tarkkailee ja tutkii suomalaisten yritysten
toimintaa kehitysmaissa. Järjestö keskittyy ihmisoikeuksiin, työoloihin,
ympäristöön ja sosiaaliseen kehitykseen. Osana Suomen Ammattiliittojen
Solidaarisuuskeskuksen (SASK) hanketta Brasiliassa toteutettiin tutkimus joka
tarkasteli pohjoismaalaisten – ja erityisesti suomalaisten – brasilialaista
naudanlihaa ja broilerinlihaa maahantuovien vastuuta. Sirel keskusteli FinnWatch:in
tutkija Päivi Pöyhösen kanssa kysyäkseen tutkimuksen sisällöstä ja sen
vaikutuksesta mediassa.
.
-Miten
olet saanut tietoa kylmäalan tilanteesta Brasiliassa?
-SASK:ilta
ja Suomen Elintarviketyöläisten liitolta (SEL) saatujen tietojen
avulla. He toteuttavat Brasiliassa hanketta yhdessä Rel-UITA:n ja sen
jäsenliittojen CONTAC:in ja CNTA:n kanssa.
-Miltä
tuntui saada tietoa niistä tuhansien työntekijöiden kärsimyksistä Brasilian
siipikarjateollisuudessa?
-
Se
oli jotain, joka hämmästytti minua mutta samalla myös jätti surulliseksi. On
pöyristyttävää kuulla, että 25 prosenttia työntekijöistä siipikarjalaitoksissa
esimerkiksi kärsivät toistuvista rasitusvammoista.
Vielä yllättävämpää oli tieto, että Suomalaiset maahantuojat eivät ole tietoisia
tilanteesta, vaikka he vierailevat useasti alan tehtaissa Brasiliassa.
Heillä on apunaan jopa suomalaisia työntekijöitä, jotka asuvat siellä, ja
suorittavat käyntejä ja tarkkailua.
Siitä huolimatta nämä valvonnat eivät sisällä työturvallisuus- ja
työterveysnäkökulmia koska yleinen näkemys on, että kylmäalan ja
siipikarjateollisuuden yritykset Brasiliassa ovat erittäin moderneja ja
niiden työntekijöillä on asianmukaiset työolot.
Tästä syystä yritykset eivät usko niihin CONTAC:in ja CNTA:n
hankkimiin lukuihin, jotka on tuotu esille tekemässämme tutkimuksessa.
-Miten
suomalainen media on reagoinut tutkimukseen ja sen tuomiin tietoihin?
-Tutkimuksemmeon
saanut hyvin näkyvyyttä. Maan tärkein sanomalehti julkaisi etusivullaan näkyvän
uutisen selvityksestämme, muun muassa vahvistaen tutkimuksessamme
esitetyt tiedot omien lähteittensä kautta.
Tutkimuksesta on myös kerrottu monissa muissa tiedotusvälineissä Suomessa, joten
sillä on ollut vaikutusta kansallisella tasolla.
Miten arvioitte millainen vaikutus tutkimuksella on ollut Suomessa sen saaman
näkyvyyden jälkeen?
-Merkittävin
seuraus on, että meillä kaikki yritykset ovat tietoisia tästä valitettavasta
tilanteesta, koska selvitystyön loppuraportti lähetettiin kullekin yritykselle
ja heidät kutsuttiin tutkimustulosten julkistamistilaisuuteen. Jotkut yritykset
ovat jopa kommentoineet kirjallista loppuraporttia.
Lisäksi oli monia yrityksiä, jotka ilmaisivat kiinnostuksensa läsnäolollaan
julkistamistilaisuudessa ja paikalla oli myös edustaja ruotsalaisesta
yrityksestä North Trade. Myös he olivat hyvin yllättyneitä tutkimuksen
tuloksista.
Kaiken kaikkiaan yrityksillä oli erittäin myönteinen asenne tutkimusta kohtaan.
|