Argentina

 

 

 

 

Keskustelussa Arturo Jorge Videla

 

 

“Argentiinan maitoalan strateginen rooli

kansallisessa ruokaturvassa”

 

Argentiinan Maatalousministeriön alivaltiosihteeri Arturo Jorge Videla arvioi Sirelille Kansallisen Meijerialan Ohjelman (PNL) edistymistä ja haasteita.

 

-Mitä edistystä on tapahtunut Kansallisen Meijerialan Ohjelman suhteen?

-UITA:n järjestämän Meijerialan maailmankongressissa pitämämme esityksen jälkeen olemme jatkaneet alamme agendan kehittelemistä yhdessä lääninhallitusten, maataloustuotannon ja teollisuuden toimijoiden sekä alan työntekijöiden kanssa yhteistyössä Argentiinan Meijeriteollisuuden työntekijäjärjestön kanssa (ATILRA). 

 

Viime syyskuussa Maatalousministeriön hyväksyi Kansallisen Meijerialan Ohjelman (PNL), jonka alkuvaiheessa jaetaan tukea 48 miljoonaa pesoa (noin $ 12 miljoonaa dollaria) vuoden 2010 rahoituskaudelle.

 

Ensimmäisestä ohjelman toimintavuodesta on enää kuukausi jäljellä ja tähän mennessä se on jo esitetty useille meijereille eri puolella maata ja tuotannon toimijoille, josta olemme erittäin tyytyväisiä.

   

-Ohjelman heikkona lenkkinä on erityisesti pienet ja keskisuuret tuottajat …

-Kyllä, näiden sektorien tuottajien puolustaminen, ja erityisesti niiden, joiden tuotanto tapahtuu vuokramailla on herkkä kysymys. Pyrkimyksenämme on luoda kansallinen maksujärjestelmä koko maidontuotantoteollisuudelle, ja vakiinnuttaa raaka-ainemaksu niiden laatuparametrien mukaan, jotka on etukäteen sovittu.  Tällä pyrimme luovaan turvaa maidontuottajalle ja välttää alalle vahingollinen tulojen epävarmuus.

 

Ohjelman alusta lähtien on nimetty laboratorioita, jotka analysoivat ja sertifioivat tuotteet samalla tavalla kun on tehty Kansallisessa Teollisuuden Tekniikan Instituutissa (INTI). 

Meidän on taattava  kotimarkkinoiden tarjonta ja suosia jatkojalostettujen tuotteiden vientiä. Haluamme maitoalan kautta taata suvereenin kansallisen ravintoturvan.

 

Lisäksi toisenlainen konkreettisen tuen muoto on tämän vuoden toukokuussa aloittanut tuottajille suunnattu rahoituslinja, jolla on Ministeriön tukemana 6 prosentin korko, kun taas markkinakorot vaihtelevat 14 ja 15 prosentin välillä.

 

-ATILRA:n puolelta on nähtävissä selvää innostusta. Onko tällaista huomattavissa myös tuotantoketjun muiden toimijoiden kohdalla?

-Ehkä ei niin ylitsevuotavana osoituksena kuin ATILRA:n puolelta, mutta se on nähtävissä niissä ihmisissä, jotka ovat pitävät selkeänä sitä, että maitoalalle on löydettävä huomattavaa potentiaalia sisältävä suuntaviiva. Ja työkalu on Kansallinen Ohjelma, jonka avulla toteutetaan keskipitkän ja pitkän aikavälin toimintaohjelmia. Siten lisätään alan ennustettavuutta työntekijöiden, maanviljelijöiden sekä pienten, keskisuurten ja suurten yritysten keskuudessa.

 

Argentiina tarvitsee erinomaisia tuotteita ja sen pitää etsiä yhteisen strategian avulla tuotteillensa entistä parempi sijoittuminen kansainvälisillä markkinoilla. Näillä markkinoilla valtion pitäisi helpottaa uusien markkinarakojen tunnistamista vientiä varten.

 

ATILRA:n tovereiden innostus liittyy osaltaan myös työohjelmaan, jonka esitimme  muutama päivä sitten ja jota tulemme kehittämään lääninhallituksien, kuntien, virastojen, yliopistojen ja pk-yrityksien kanssa.

 

Lyhyesti sanottuna puhumme nyt uusien mahdollisuuksien luomisesta, jotta yhä useammat ihmiset siirtyisivät maitoalalle ja pyrimme parantamaan sitä, mikä  jo toimii hyvin. Puhumme siis suuremmasta työntekijämäärästä ja täten myös ATILRA:n  kasvusta.

 

-Ovatko pk-yritykset avainasemassa maitoalan elvyttämisessä?

-Ilman epäilystäkään, ja me kiinnitämme niihin erityistä huomiota ohjelman puitteissa. Tavoitteena on edistää niiden vahvistumista, kehittää "kumppanuus" -ajattelua, edistää yhteishyvän luomista ja ihmisten osallistumista hankkeisiin. Esitämme, että pk-yritykset parantaisivat kilpailukykyään, ja sitä varten  tulemme antamaan heille teknista ja taloudellista tukea.

 

En Tähän suuntaan liittyen olemme kutsuneet mukaan meijerialan koulun entisen johtajan Carlos Berran, joka on hiljattain tehnyt useita tutkimuksia meijereissa Keski-Amerikassa ja toimii tällä hetkellä neuvonantajana sihteeristössä. Berra on kehittämässä pk-yrityksille suunnattua koulutusohjelmaa, johon sisältyy myös koulutusta meijeriteollisuuden työntekijöille.

Tämä näkyy meidän maaseudullamme; missä on maidontuotantoa, siellä on  asukkaita. Tässä mielessä kansallisen ohjelman ja valtion aktiivisen osallistumisen kautta pyrimme parantamaan maaseudun tieinfrastruktuuria, sähköverkostoa, viestintäverkostoa sekä vähentämään maaltapakoa.

 

-Klusterit ovat osana näitä prosesseja?

-Olemme arvioineet että eri alueilla ja strategisesti kiinnostavilla seuduilla sijaitsevat klusterit tai kehityskeskukset  ovat keskeisiä prosesseja, jotta meijerit olisivat kilpailukykyisempiä. Lisäksi ne auttavat hyödyntämään tehokkasti niillä alueilla olevia kapasiteetteja ja mahdollistavat perehtymisen osuuskuntatyöhön.

 

Klusterit auttavat identifioimaan alan eri toimijat ja takaamaan, että kaikki yritykset on rekisteröity paikallishallinnon tasolla maatalouskauppaa valvovassa virastossa (ONCA), ja että kunkin yrityksen henkilöstö on myös asianmukaisesti rekisteröity.

 

-Enemmän mahdollisuuksia sektorille joka on kuudennella sijalla eniten työpaikkoja luovien yritysten listalla ja se on neljäs ammattiala joka jakaa parhaiten tulonsa …

-Tämä näkyy meidän maaseudullamme; missä on maidontuotantoa, siellä on  asukkaita. Tässä mielessä kansallisen ohjelman ja valtion aktiivisen osallistumisen kautta pyrimme parantamaan maaseudun tieinfrastruktuuria, sähköverkostoa, viestintäverkostoa sekä vähentämään maaltapakoa.

 

Maitotiloilla olevien työntekijöiden ja heidän perheittensä elämänlaatua sekä heidän asumisolojaan on parannettava. Suunta on kohti maaseudulla asuvien perheiden elämänlaadun kehittämistä heidän kaikessa toiminnassaan.

 

-OIetteko huolestuneet alan kasvusta Brasiliassa?

-Ei, mutta olemme huolissamme siitä, että meillä on paljon käyttämätöntä kapasiteettia. Argentiinasta pitäisi tulla alan merkittävä toimija, jonka tuotantoyksiköt olisivat täydessä toiminnassa eikä vain vastaamassa kotimaan markkinoiden kysyntään. Maitotuotteiden kysyntä on kasvussa kansainvälisellä tasolla ja meidän pitäisi vastata tuohon kysyntään. Tavoitteenamme on kasvaa nykyisestä 10 miljoonan litran vuosituotannosta 14 miljoonaan, sekä 202 litran vuosikulutuksesta per kuluttaja  220 litran kulutukseen seuraavan viiden vuoden aikana.

 

-Oletko tyytyväinen siihen, mitä on tehty tähän mennessä?

-Hyvin. Nähtävissä on merkittävä ja tärkeä edistysaskel joka on osa vuonna 2000 alkanutta prosessia. Lyhyesti sanottuja olemme innokkaina odottamassa kansallisen ohjelman täydellistä toimeenpanoa. Tottakai täytyy ottaa huomioon että tällaisen välineen sovellettavuus vaatii aikaa erityisesti kun se on suunnattu sektorille, joka on strateginen kansalliselle ruokaturvalle.

 

 

Lorenzo Basso, Maatalouden apulaisministeri; Hector Ponce, ATILRA:n puheenjohtaja

ja Jorge Aturo Videla, Meijerialan apulaissihteeri

Buenos Airesissa, Gerardo Iglesias

Rel-UITA

18. Lokakuuta 2010

 

 

 

 

Valokuva: Gerardo Iglesias

 

  UITA - Secretaría Regional Latinoamericana - Montevideo - Uruguay

Wilson Ferreira Aldunate 1229 / 201 - Tel. (598 2) 900 7473 -  902 1048 -  Fax 903 0905